Silloin oli vielä kesä ja kuuma. Olin itsepäisesti päättänyt olla kaksi yötä poissa kotoa. Vielä illalla matkaseurueeseemme kuului neljä henkilöä, mutta aamulla meitä oli enää kolme. Päätimme ajaa tyttöjen kanssa kotiin Strömforsin Ruukin kautta. Ruukki sijaitsee vain 20 minuutin ajomatkan päässä Loviisan keskustasta, tarkkaan ottaen Ruotsinpyhtäällä. Yksityisautoilua vihaava matkakumppanini arvosti lyhyttä välimatkaa todella ja nukkui koko matkan. Olen muutamia kertoja elämässäni vieraillut Pyhtäällä ja kaikki kerrat ovat olleet oikein miellyttäviä. Onhan siellä meri. Kerran kävelin kaatosateessa naulojen ja lasinsirujen päällä…
-
Kesä löytyi kulman takaa – I love Loviisa
Kun matkailee oikeassa seurassa, on aivan sama mihin menee. Synkimmästäkin paikasta löytyy seikkailu ja hauskaa voi pitää vaikka hautausmaalla. Ja sitten jos sattuukin sellaiseen sympaattiseen pikku kaupunkiin kuin Loviisa, voi Annelin ja Onnelin puistosta löytyä väriä sieluun, tuhkimolle kenkä ja mukaan matkaan saattaa satamasta liittyä pieni koira, joka tuo turvaa vieraassa paikassa nukkuessa. Lähdimme matkaan tyttöjen kesken: minä, kaksi maailman parasta pientä matkaseuralaista ja eräs pitkäaikainen ystäväni, jota tässä tarinassa kutsutaan kutojaksi. Kysyin muuten 4- vuotiaalta miten minun kuuluisi kutsua…
-
Myllypuron luontopolku – kunhan vain osaamme katsoa lähelle!
Myllypuron luontopolku kulkee lähes koko matkan luonnonsuojelualueella. Se ei tee lenkkiä niinkuin polut yleensä, vaan kulkee pitkänä polkuna Kymenlaakson- ja Kiehuvantien välissä. Suuntasimme sinne vauva kantorepussa yhtenä keväisenä päivänä, jolloin lunta vielä oli maassa. Matkaa taitoimme naperon jaksamisen mukaan, sillä hän oli tietenkin liikkeellä myös jalkaisin. Myllypuron luontopolku on 2,5 kilometriä pitkä ja maastoa kuvataan paikoin vaikeakulkuiseksi siellä olevien juurakkojen takia. Kuljimmekin naperon kanssa välillä käsikädessä, sillä siihen aikaan oli vielä jäätä paikka paikoin maassa ja juurakot asettivat pienelle omat…
-
Lasinpuhalluskurssi Fiskarsissa – Bianco Blue, puhkumista ja posteja
Seikkailu Fiskarsin Ruukissa, osa II
-
Olgan Farmilla olo on onnellinen!
Eräs ystäväni (KLIK KLIK! ) heitti ilmoille ajatuksen Kotieläinpiha Olgan Farmilla vierailusta. Tartuin tietenkin syöttiin, sillä olimme Lintubongarin kanssa puhuneet pihasta jo aiemmin, ja ajattelin sen tuovan iloa myös Pisaralle, joka on tähän mennessä tehnyt lähempää tuttavuutta vain kissojen ja koirien kanssa. Mahdollisuus nähdä aasi, hevosia, kilejä, lehmä, alpakoita ja pupuja sai meidät starttaamaan auton ja ajelemaan noin 30 kilometrin matkan Iittiin. Kotieläinpiha toivotti meidät iloisest…