• Pääsiäinen

    Meillä oli jo melkein kaikki!

    huhtikuu 19, 2020 Emmi-Riika

    Kun maailma pysähtyi, ajattelin, että on alettava kirjoittamaan koronapäiväkirjaa. Sekin – kuten monet muutkin – kohtalaisen kirkkaana syntyneet ajatukset tulivat ja menivät. Kävivät välillä mielessä. Sanoja siellä (puhelimen muistiinpanoissa), sanoja täällä (kovalevyn syvissä syövereissä) ja joidenkin kansien välissä. Välillä ajattelen, että tämähän on juuri se mitä pyysin ja mihin pyrin. Yksinkertaista elämää; kerran viikossa kaupassa käynti, ruokahävikin vähentämistä, luovuutta ja liikkumista (korona-aika on kotitreenarin taivas), kotonaoloa ja aikaa kahdelle maailman tärkeimmälle. Juhlimme pääsiäistä ja oksalla ihmettelevä vaaleanpunainen höytylä sopii ajanhenkeen. Elimme…

    Read more
  • 20 opittua asiaa menneeltä vuosikymmeneltä

    helmikuu 7, 2020 Emmi-Riika

    Vahvista ja luo hyviä muistoja Olen päättänyt keskittyä hyviin muistoihin. Aikamoisia syövereitä ja ojia on taas kaivettu vauvavuoden aikana ja nyt olen päättänyt keskittyä hyvien muistojen luomiseen ja hyvien muistojen vahvistamiseen. En tule koskaan olemaan perillä, enkä koskaan tule valmiiksi Ennen yritin vimmatusti saada kaiken valmiiksi: koulutyöt, opiskelut, elämän ja kaapit. Kuluneena viitenä vuotena olen kuitenkin ymmärtänyt, että perille ei tarvitse päästä ja se onkin yllättäen vienyt minua paljon enemmän eteenpäin. Maailmankaikkeudelle kannattaa lähettää viestejä Ei tästä ole kuin hetki,…

    Read more
  • kuinka usein

    Kuinka usein…

    lokakuu 11, 2019 Emmi-Riika

    Vaihdat lakanat? Ehkä parin viikon välein. Kierrätämme muutamaa lakanaparia ja joskus vaihtoväli saattaa venyä jollei uusia ole puhtaana. Muutama lakana on päätös, ei puute. Nykyisissä kaapeissa on tarpeeksi siivoamista. Vaihdat pyyhkeet? Vaihdan pyyhkeet silloin, kun ne ovat likaisia. Toisinaan vaihtoväli on päivän, joskus yli kaksikin viikkoa. Kylpypyyhkeitä itselläni on useampia käytössä, joten niitä tulee vaihdettua vielä harvemmin. Haluaisin siitä tavasta eroon, että pyyhkeitä lojuu joka nurkassa, mutta silti niitä tulee aina napattua mukaansa sieltä mistä löytää. Peset hiukset? Kerran viikossa.…

    Read more
  • Pysähtyneitä päiviä

    heinäkuu 27, 2019 Emmi-Riika

    Olen aina ollut kiusallisen tietoinen siitä, että aikamme on täällä rajallinen ja yrittänyt elää sen mukaan. Suunnannut sinne missä haluan olla ja tehnyt mitä haluan tehdä. En oikein tiedä onko oman elämän rajallisuuden tunteminen vahvasti jarru vai menolippu maailmalle. Sittemmin olen ymmärtänyt, että se on molempia. Oman itsen pitäminen tyytyväisenä on aina tarkoittanut minulle vastuuta. Vastuuta siitä, etten muutu täysin happamaksi ja kitkeräksi. Pieni kitkeryys ja happamuus kuuluu onnelliseen elämään, mutta jos sydämestä alkaa kantautua vain happamaa puhetta suuhun asti,…

    Read more
  • Laulujoutsenet

    RAKAS KESÄKUU!

    kesäkuu 10, 2019 Emmi-Riika

    Rakas Kesäkuu, toivoisin, että sataa, mutta vain silloin tällöin. Täällä sisämaassa on niin seesteiset ilmat, että kaipaan vaihtelua: merituulta ja myrskyjä. Miksi ihminen on sellainen, että se haluaa aina sitä mitä ei ole? ”Ihminen ei voi koskaan saada tarpeeksi sitä, mitä ei tarvitse!” -Tommy Hellsten En kyllä ajattele, että merituulen haluaminen on pahimmasta päästä, vaan paremmasta pikemminkin. Ja jotta meillä olisi merituuli, meillä pitää olla meri. Ei hyvältä näytä. Paitsi, että tarvitaan lainsäädäntöjä, tarvitaan myös yksilönvoimaa. Toisinaan kun joku väheksyy…

    Read more
  • Siitä tässä on kysymys – Vapussa ja muussa

    toukokuu 4, 2019 Emmi-Riika

    Joskus kaikki on selvää, ja sitten on näitä aikoja. Mikään ei ole selvää, eikä kirkasta. Ei, en ole juonut tonkallista viiniä. Mitkään laseistakaan eivät ole puhtaat. Ei ikkunat, eivätkä juomalasit. Niihin jää aina jotain likaa, kun käsin tiskaa. Kun menen kauppaan, en tiedä mitä piti ostaa. Teen sitten suunnitelman samantien tai yritän. Kanaa! Kotiintulomatkalla poikkean vielä lähikaupan kautta, koska sain juuri päähäni tehdä persikkaista kanasalaattia fetalla. Ainoastaan persikka ja feta vielä puuttuvat. Se on vappu nimittäin. Pitkästä aikaa päätän leikkiä…

    Read more
  • Mittaamattoman arvokas

    marraskuu 10, 2018 Emmi-Riika

    Toisinaan meille ihmisille tapahtuu niin arvokkaita asioita, että kaikki muu menettää merkityksensä. Tai oikeastaan kaikki muu unohtuu. Minullakin on tapana sukeltaa syvälle, kaikki keskittyminen tiukasti kohteessa ja kun olen saanut haluamani nousen taas nopeasti pintaan. Vaarana saattaa olla sukeltajan tauti, muttei se ole kuitenkaan mitään verrattuna siihen, että on saanut haluamansa. Ja minä sain haluamani ja vielä vähän enemmän. En ole pahoillani, että täällä on ollut hiljaista, vaikka o…

    Read more
  • 3 asiaa raskauden viimeiseltä kolmannekselta

    syyskuu 14, 2018 Emmi-Riika

    Kolme viikkoa sitten joku täytti kolme ja siitä käynnistyi kolme unetonta viikkoa. Pakko puhua taas totta; olen ääriäni myöten täynnä tätä raskautta sekä fyysisesti että henkisesti. Ainakin tänään, huomisesta en tiedä. Kirjoitetaan siis tästä, koska muuhunkaan en juuri pysty. Joten nyt ne kolme asiaa! / Älä jätä minua, älä jätä, minä tarvitsen sinua VASTUSTUSKYKY! Se alkaa lapsesta ja päättyy kaikkien samassa taloudessa asuvien korvakäytäviin. Se kaivautuu syvälle nieluun ja salpaa he…

    Read more
  • Sinne meni kesä ja Meripäivät!

    elokuu 11, 2018 Emmi-Riika

    Ihan ensimmäisenä on pakko mainita – silläkin uhalla, että saan vihat niskaani – että aloitin joulusiivouksen. Huomaan, että raskauden viimeinen kolmannes tekee tuloaan. Pakottaa öisin heräämään milloin milläkin verukkeella (vessähätä, kissojen rallikilpailut, napero kääntyy sängyssään, joku kuorsaa, vauva potkii tai ei potki jne.). Epäilen kyllä, että maailma valmistuu vauvalle. Öisin heräämistä pitää alkaa harjoitella hyvissä ajoin ja ajattelin tehdä uuden perheenjäsenen saapumisen itselleni…

    Read more
  • Minulla on suunnaton ikävä sinne, mistä en koskaan oo kuullutkaan

    helmikuu 16, 2017 Emmi-Riika

    Toisinaan se aina iskee – ikävä. Tunne siitä, että jossain on jotain, josta en tiedä mitään ja silti ikävöin sitä. Että rinnassani on iso reikä, joka tulisi täyttää pumpulilla ja hattaralla. Se iskee arvaamatta, yleensä ulkoilmassa. Sitten se riivaa päivän tai kaksi kunnes haihtuu pois. Haikeus, melankolisuus, yksinäisyys ja surumielisyys liittyvät vahvasti siihen tunteeseen. Ehkä elämäni tarkoitus on etsiä täytettä rinnassani ammottavaan isoon aukkoon. Mistä se löytyy? Metsästä, mereltä, maast…

    Read more
1 2