Siitä tässä on kysymys – Vapussa ja muussa

toukokuu 4, 2019Emmi-Riika
Blog post

Kattaus, astiat

Joskus kaikki on selvää, ja sitten on näitä aikoja.

Mikään ei ole selvää, eikä kirkasta.

Ei, en ole juonut tonkallista viiniä. Mitkään laseistakaan eivät ole puhtaat. Ei ikkunat, eivätkä juomalasit. Niihin jää aina jotain likaa, kun käsin tiskaa.

Kun menen kauppaan, en tiedä mitä piti ostaa. Teen sitten suunnitelman samantien tai yritän. Kanaa! Kotiintulomatkalla poikkean vielä lähikaupan kautta, koska sain juuri päähäni tehdä persikkaista kanasalaattia fetalla. Ainoastaan persikka ja feta vielä puuttuvat.

Se on vappu nimittäin.

Pitkästä aikaa päätän leikkiä taas ruoalla. Piparkakkumuotti on hyvä idea koska tahansa. Se käy myös mangoon.

Vappu, lasi, muotoilu

Vappu, kanasalaatti

Valitsen keltaisen. Se tuo aurinkoa, iloa ja optimistisuutta.

Myöhemmin alan ymmärtää. Salaatista on muodostunut lootuskukka, joka symboloi kestävyyttä ja kykyä kestää kipua. Lootuksen juuret ovat syvällä mudassa ja mullassa, mutta päivisin se kipuaa vedenpinnalle. Sen kukinto tuoksuu hurmaavalle, eikä siinä näy jälkeäkään liasta.

Ratkaisu on taas siinä. Toisinaan on sulkeuduttava sameaan ja puhdistauduttava. Pinnat on puhdistettava huolellisesti ja jokainen likatahra on kohdattava, jotta kaikki on taas kirkasta. Omalla kohdallani oikoteitä ei ole, vaikka kenties niin olen kuvitellut.

Tärkeintä ei ole pinnallinen kiilto, vaan syvältä kumpuava puhtaus. Universumi saattaa joskus kaataa sangoittain sontaa niskaamme ja käskeä sitten unohtamaan kaiken sen. Joskus se kuitenkin antaa hienovaraisia merkkejä siitä, että on palattava vanhaan. Puhdistettava se pieni tai suurempi lika, sillä kun näkymä on kirkas, on matkaa parempi jatkaa.

En lainkaan usko, että täällä olemisessa ja elämisessä on kyse siitä kenestä tulee juristi, lääkäri tai suuri tiedemies. Kuka noudattaa parhainten normeja. Kyse on itsensä löytämisestä ja moraalista.

Siitä, että pystyy seisomaan itsensä vieressä, laittamaan kätensä omalle olalle ja sanomaan, ettei se haittaa. Siitä, että antaa itselleen luvan etsiä ja olla epätäydellinen. Siitä, että osaa käpertyä itsensä kanssa viltin alle ja itkeä pahaa maailmaa. Kun itselleen sallii myös heikkouden ja kyyneleet, syntyy siitä kaunista ja myötätuntoista puhetta, joka tekee ihmeitä itsetunnolle.

Peiton alta on sitten mukavaa lähteä valloittamaan maailmaa vahvempana.

Siitä tässä on kysymys!

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Prev Post

5 faktaa minusta

5 faktaa minusta - extended edition

huhtikuu 5, 2019

Next Post

Kestotalouspaperi

toukokuu 9, 2019