Orvokki -asiaa: Oranssi on elämän väri

kesäkuu 27, 2019Emmi-Riika
Blog post

orvokit paperissa

Kevään ensimmäiset orvokit

Orvokit, juurihan me kannoimme ne kotiin, asettelimme riviin asvaltille ja ihailimme kesän ensimmäisiä kukkia. Nyt on jo juhannus mennyt.

Kerroin jo viime vuonna faktoja orvokeista, joten yritän nyt olla toistamatta itseäni ja puhun teille oransseista ajatuksista.

orvokin juuri

oranssi orvokki

orvokit, kastelu

Tänä vuonna ostin orvokit lähikukkakaupasta. Oranssit röyhelöreunaiset kukat suorastaan kutsuivat meitä luokseen eräällä vaunulenkillä. Oranssi on elämänväri ja ennen kaikkea muuta haluan elää, jokaisessa hetkessä ja jokaisella solulla.

Ajattelen, että oranssit orvokit heti ovella kutsuvat sisään ja lisäävät sallivaa ja iloista energiaa. Oranssi väri myös piristää, muistuttaahan se meitä auringosta. Kun vauvavuodesta on 3/4 osaa ohitse, tarvitaan tosiaan piristystä, vaikka aamupalapöydässä istuukin varsinainen aurinko.

orvokki, kukka

orvokit ruukussa

Nyttemmin oranssit orvokkini ovat jo saaneet seuraksi verenpisaran ja keskipäivän kukat samassa ruukussa ja epäilyistäni huolimatta ne kukkivat molemmat.

Jos en vielä ole kertonut, niin oranssi on kaikesta huolimatta ollut aina lempivärini, joten tähän loppuun ajattelin vielä listata merkittäviä oransseja asioita ja ajatuksia elämäni varrelta:

  1. Afrikan tähti, oranssi kukka, asui ikkunalaudallani yhteen aikaan. Juttelin sille aamuisin ja muistan miten auringonsäteet valaisivat sen kauniita kellomaisia kukintoja. Se kukka oli hyvin tärkeä ja symboloi minulle siihen aikaan vapautta ja tulevaisuutta.
  2. Lukion oranssi uskonnonkirja, joka käsitteli kansainvälisiä uskontoja. Buddhalaisuudesta olin ja olen kiinnostunut kovasti ja siihen liittyykin oranssiväri. Olin jo silloin sitä mieltä, että yhtä totuutta ei uskontoasioissa ole, vaan kerään palasia maailmalta ja muodostan niistä oman totuuteni.
  3. Oranssit samettihousut, joihin tuli hiusväritahra lahkeeseen, kulkivat monena vuonna menossa mukana. Jossain vaiheessa kasvoin niistä ulos, enkä ole vielä tavannut toisia yhtä ihania. Ehkä pitäisi ommella itse?
  4. Lapsuuden kodissani oli oranssit seinät ja huoneessa, jossa asuin oli yksi seinusta täynnä vaatekaappeja. Siinä huoneessa tuli ajateltua paljon. Yhtenä vuonna maalasin hopeisella maalilla huoneen seinään kuun ja toiseen nurkkaan hämähäkin seitin. Ei ole ihme, että tykkää oranssista, jos on lähtenyt maailmalle oranssista huoneesta. Nyt myöhemmin ajateltuna olen ikuisesti kiitollinen äidilleni, joka antoi minulle vapauden toteuttaa itseäni ja kulkea juuri siihen suuntaan mihin halusin. Sen vapauden aion lahjoittaa omille tyttärilleni eteenpäin. Vapaus onkin paras koskaan saamistani lahjoista!

Comments (1)

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Prev Post

Laulujoutsenet

RAKAS KESÄKUU!

kesäkuu 10, 2019