On niin mahtavaa olla taas täällä! Edellisistä kirjoituksista on pitkä aika, eikä ajatus ole oikein kulkenut niin joustavasti, että olisin saanut julkaistavaa tekstiä aikaan. Ainoastaan puolikkaat ajatukset ovat ilmestyneet näytölle asti ja kun vihdoin olen ollut julkaisemassa niitä, olen huomannut parasta ennen päivän menneen jo. Olen saanut priorisoida asioita kahtena viimeisenä vuotena ja lehtiartikkelit ovat täyttäneet kirjoittamisen tarpeen suhteutettuna aikaan, joka on ollut käytettävissäni. Olen kuitenkin kaivannut soljuvia sanoja ja kerännyt taas pituutta ”sanoja, joita en voi sietää”- listaani. Jos…